Jacob Jacobinpojan historiaa

Jacob Jacobinpoika Räisänen
– hyöteväksi kasvaneen sukupuun kantaisä

 

Vuonna 1595 solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä kaikkien historiasta kiinnostuneiden tietämä Täyssinän rauhansopimus, joka päätti Venäjän ja Ruotsin 25-vuotisen, Rappasodaksikin nimetyn sodan jossa tuhoretket ulottuivat aina Jäämerelle saakka ja uhreina olivat kymmenet tuhannet siviilit. Se oli raskas isku rajaseutujen jo alun perin vähäiselle väestömäärälle. Rauhassa määritelty raja pohjoiseen tunnusti vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Savoon ja pohjoiselle Pohjanmaalle syntyneiden uudisasutusten kuulumisen Ruotsiin ja samalla Suomen alueeksi. Se oli alku Oulu- ja Iijoen latvavesistöjen pysyvälle asutukselle, jonka suorittivat pääasiassa Savosta tulleet uudisasukkaat.

 

Räisästen suvun kantaisä on vuonna 1638 Pudasjärven Hetejärvellä syntynyt Jacob Jacobinpoika Räisänen. Hänen isoisänsä Jacob Pertunpoika Pätsi on tullut Pudasjärvelle huonemieheksi Utajärven Sanginjärveltä, missä hänen isoisällään Perttu Jacobinpoika Pätsillä on ollut talo numero neljä. Peltoa siinä on ollut vuonna 1556 puoli hehtaaria ja talossa kolme lehmää. Kymmenen vuoden asumisen jälkeen peltoa oli jo puolitoista hehtaaria ja lehmiä kuusi.

 

Perttu Jacobinpoika on kuollut 1579 ja isännäksi on tullut Heikki Pertunpoika. Rappasodan myötä kaikki on kuitenkin muuttunut. Vuosina 1585-1587 on koko Sanginkylä autioitunut: talot poltettu ja ihmiset tapettu tai onnistuneet pakenemaan johonkin piilopirttiin tai maakuoppaan.

Myös Heikin ja hänen setänsä Ollin talo on poltettu. Ilmeisesti heidät on myös tapettu, koska Heikin 1570 syntynyt veli Jacob Pertunpoika ilmestyy huonemieheksi Kiimingin kylän Pudasjärvelle 1591.

Jacob Pertunpoika on asustellut useammassakin paikassa, kunnes on vakautunut vuonna 1614 Pudasjärven ¼ manttaalin Pätsin tilalle Hetejärvelle. Lieneekö hänelle sattunut hyvä naimakauppa tai joku onnenpotku, sillä vuonna 1622 talossa on ollut jo hevonen ja viisi lehmää.

 

Jacob Pertunpojalle on syntynyt vuonna 1605 poika nimeltään Jacob Jacobinpoika ja hänellä on ollut aikamiehenä vaimonaan nimeä myöten hieno nainen eli Dorotea. Heidän toinen lapsensa on ollut sitten 1638 syntynyt Jacob Jacobinpoika Pätsi, myöhemmin Parviainen ja lopulta Räisänen.

Jacob näyttää olleen tarmokas ja yrittävä mies heti nuoresta pitäen, sillä hän ollut Hetejärven Pätsin tilan isäntä jo 16 vuotiaana 1654 heti äitinsä jälkeen. Vuonna 1664 hänellä on ollut jo tila myös Jaurakkajärven kaakkoisnurkassa nykyisen Turpeisen talon kohdalla.

Vuonna 1673 Jacob ja hänen vaimonsa Anna Eskelsintytär ovat siirtyneet Taivalkosken Parviaiseen ja vanha maakartta paljastaa asuinpaikaksi Nuusalan niemekkeen Iijoen rannalla. Peltojen muoto on yhä nähtävissä nykyisilläkin kartoilla niin Jaurakkajärvellä kuin Nuusalan niemessäkin.

 

Jaakko Tyrämäellä

 

Syystä tai toisesta Jaakon oleskelu Iijoen törmällä jäi varsin lyhyeksi, jo vuoden 1680 henkikirjassa hän asuu Tyrämäen Räisäsen taloa jonne hän on tullut viimeistään 1679. Ei liene varmaa tietoa siitä, ostiko hän talon Räisäsiltä vai asuttiko autioksi jääneen paikan. Korkea kruunukin suosi autioiden nopeaa asuttamista ja niiden nousua uudelleen veronmaksukykyisiksi.

Joihinkin asiakirjoihin Jaakko ehdittiin merkitä myös Parviaisen rinnakkaisnimellä. Tyrämäelle asetuttuaan hänen sukunimekseen vakiintui Räisänen ja alkuperäinen nimi Pätsi jäi pian kokonaan pois käytöstä.

 

Räisäsen talon syntyvaiheet ovat ainakin tämän kirjoittajille hämärän peitossa. Ensimmäinen savunpitäjä on voinut olla Erkki Siira, jonka niminen ihminen olisi joidenkin tietojen mukaan asunut Tyrämäellä 1600-luvun taitteen tienoilla. 1610-luvulla paikalle joka tapauksessa ilmestyy Matti Vesainen Tyrämäellä jo ennestään asuvan Juho Sorosen naapuriksi.

Seuraavalla vuosikymmenellä kylä saa kolmannen asukkaansa Paavo Vesaisen. Ruodutusluettelon mukaan Paavo on Mattia 40 vuotta nuorempi ja ilmeisesti hänen poikansa.

 

1630-luvun alussa niin Soroset kuin Vesaisetkin katoavat asiakirjoista. Syynä voivat olla silloiset pahat katovuodet, oikeat kuolonvuodet, ja mahdollisesti Tyrämäki on silloin ollut jonkin aikaa kokonaan ilman savunpitäjää. Pian paikalle kuitenkin ilmestyy uusia asukkaita, Soroseen asettuu Erkki Kurtti ja Matti Vesaisen autioon Mikko Räisänen.

 

Oheisessa Tyrämäen viljelyksiä esittävässä, Claes Claessonin laatimassa kartassa vuodelta 1648 on oikealla Mikko Räisäsen talo nykyisen Ylipirtin tienoilla. Vasemmalla oleva Kurtin asuma Soronen on veronmaksukyvytön ja joutuikin myöhemmin Mikko Räisäsen jälkeläisten haltuun.

Niiden välissä oleva, numerolla 4 merkitty Paavo Vesaisen tila nykyisen Pensalan paikalla on asumaton ja sen vajaan hehtaarin peltoala viljelemättä. Paikka pysyikin autiona 1700-luvulle, jolloin Sorosessa asuvat ”alkuperäiset” Räisäset asuttivat sen.

Viljelyksessä olevat pellot on esitetty kartassa viivoituksella. Räisäsen talon ranta on merkitty niityksi. Kartan mukaan Soronen olisi silloin ollut melkoisesti nykyistä ylempänä.

 

Jaakon ja Annan tullessa Tyrämäelle heidän kuudesta lapsesta kaksi vanhinta olivat jo täysi-ikäisiä.  Seitsemäs lapsi, joka kastettiin isänsä kaimaksi, syntyi Tyrämäellä 1684. Lapsista Heikki ja Jaakko jäivät asumaan kotipaikalleen, heistä versoivat sukupuun E- ja G-haarat.

 

Veikko Räisänen ja Jorma Räisänen